Miksi pitäisi ostaa suomalaista hunajaa? Siksi että tukee suomalaista hunajantuottajaa. Miksi ihmeessä sitä pitäisi tukea, varsinkaan jos ei käytä hunajaa? Siksi että se saa sillä leivän pöytään ja siitä hyötyy koko kansa paremman marjasadon muodossa.
Ruuan kallistuttua voisi äkkiä ajatella, että hunajan voi jättää kaupan hyllyyn ostamatta, koska se ei ole mikään välttämättömyys. Mutta kyllä se on kun tarkemmin ajattelee. Moni unohtaa tarhamehiläisten tekemän pölytystyön ja ilman pölytystä meiltä loppuu vitamiinipitoisimmat ruuat kuten hedelmät ja marjat ja ruokavaliostamme tulee kovin yksipuolinen. Jopa kahvi ja kaakao loppuvat tai ainakin ne muuttuvat harvinaisiksi luksusherkuiksi.
Mitä lisäarvoa onnistunut pölytys tuo? Sato kasvaa, marjoista tulee isompia ja paremmin säilyviä. Pölytys myös lisää marjan vitamiinipitoisuutta. Oikeasti hyödyllinen paketti, jonka pienet pörisijät meille hoitavat. Ihminen ei ole vielä keksinyt, miten korvaisi pölytyksen. Joissakin halvan työvoiman maissa kuten Kiinassa, on värvätty ihmisiä hommaan. Voit miettiä kummatko, ihmiset vai pörriäiset hoitavat homman kätevämmin ja tehokkaammin.
Itse hämmästelen vuodesta toiseen pölytetyn marjan kokoa. Meillä on pakastimessa minun kotipihan viereisiltä mustikkamailta keräämiä sekä muualta ostettuja mustikoita. Minä erotan ne toisistaan huomattavasta kokoerosta. Kun otan pakastimesta rasian itse poimimiani, ensimmäinen ajatus on ”mitä nää oikein on? Ei nää voi olla mustikoita”. Mutta mustikoita ne on, valtavan isoja ja hyvänmakuisia vain, pölyttäjinä kimalaiset ja omat mehiläiset.
Olen tietysti etuoikeutettu nauttimaan isoista marjoista ja myös huomaamaan pölytyksen merkityksen. Kävin viime kesänä katselemassa puolukoita muutaman kilometrin päässä hakkuuaukolla. Kyllähän siellä puolukkaa oli, mutta pientä – ei huvittanut kerätä. Alue ei ole meidän mehiläisten lentosäteen sisällä, eikä siellä näyttänyt olleen villejäkään pölyttäjiä. Hakkuuaukko on pölyttäjien kannalta huippuapaja sinne nousevine horsmikkoineen ja vatukkoineen, mutta mutta, myös ympäristöstä pitäisi huolehtia pörriäisiä ajatellen. Lisää tietoa löytyy www.tapio.fi Pölyttäjien huomioiminen talousmetsien käsittelyssä -oppaasta.
Minä uskon oman kokemuksen kautta tarhamehiläisten ja villien pölyttäjien yhteistyön voimaan – molemmat ovat tärkeitä ja molempia tarvitaan meidän ruuantuotannon takaajina. Tarhamehiläinen on ihmisen hoitama ja kasvattama tuotantoeläin, mutta sitäkin voi hoitaa luontoa ryöstämättä. Ehkäpä asiasta sitten ihan oma kirjoituksensa.
Vastaa