Tulipa tuossa mieleen ensimmäinen oma hunaja. ”Onkohan siinä jottain vikkoo?” Se kun maistui paljon imelämmälle kuin Hunajayhtymän Mieleinen, jota sattui silloin pullo keittiön hyllyssä olemaan. Siinä sitä kokemattomat hunajan käyttäjät ruokapöydän ääressä huolestuneina mietittiin. Ruvettiin tarkemmin tutkimaan Mieleistä. Ahaa, eihän tämä olekaan hunajaa, tämä on hunajaVALMISTE. Aina kun hunajaan lisätään jotain, siitä tulee hunajavalmiste.
Mieleisessä on 53% suomalaista hunajaa, polydekstroosia (ravintokuitu) ja vettä. Mieleistä mainostetaan kaikille linjoistaan huolehtiville, vähemmän sokeria sisältävänä. Omalla maalaisjärjellä kuitenkin mietin, että se maistuu vähemmän imelältä, eikö sitä sitten käytä enemmän? Eikö samaan pääse kun käyttää oikeaa hunajaa, mutta vähemmän?
Hunajan säilyminen juoksevana vaatii toimenpiteitä. Joko siihen on lisättävä vettä tai sitten sitä on lämmitettävä jonka jälkeen suodatetaan kaikki siitepölyhiukkaset pois. Huomaa että lämmittäminen ja kuumentaminen ovat eri asioita. Ulkomailla harrastetaan kuumentamista, jolloin myös menetetään hunajan hyvät ominaisuudet. Suomessa kuumentaminen ei ole sallittua. Tämänkin vuoksi kannattaa ostaa aina suomalaista.
No niin, siitäpä päästään asiaan. Itse ajattelen että mahdollisimman vähän käsitelty hunaja on parasta. Eli siivilällä isoimmat roskat pois ja purkkiin. Mutta mutta. Jos hunajaa ei ole ehditty popsia parempiin suihin, niin ajan oloon kaikki hunajat kiteytyvät purkkiin. Minkälaista siitä tulee, riippuu mistä kukista se on kerätty. Joskus hunaja kiteytyy soraksi (karkeakiteiseksi) ja sitä minä en haluaisi ainakaan suurissa määrin. Sen takia osan hunajan yritän ympätä tai vaivata, jotta jollakin lailla kiderakenne olisi hallittavissa.
Veikkaan että suurin osa teistä nauttisi hunajansa juoksevana. Minusta hunaja on parhaimmillaan mehiläispesän lämpöisenä eli suoraan pesästä nautittuna. Kaikenlaisille hunajille löytyy kannattajia ja parhaat käyttötarkoitukset, myös sille Mieleiselle. Kiteinen hunaja on esim. parasta yskän ja kurkkukivun hoitoon. Paras keino taata koko vuoden juoksevat hunajat, on ostaa syksyllä koko vuoden satsi hunajaa ja pakastaa se. Pakastamisen aikana kiteytyminen yleensä keskeytyy.
Mehiläistarhaajan on monesti vaikea arvioida milloin ja minkälaiseksi monikukkahunaja kiteytyy. Kiteytymistä nopeuttavat hunajassa olevat siitepölyhiukkaset ja ilmakuplat sekä viileässä säilyttäminen. Meidän hunaja on parina kesänä pysynyt pitkään juoksevana, mutta ne kesät olivatkin horsmahunajakesiä. Ja horsmahunajahan pysyy luonnollisesti pitkään juoksevana suuren fruktoosipitoisuuden vuoksi. Kesän 2022 hunaja olikin edellisiin kesiin peilattuna yllätyksellinen – hunaja kiteytyi parissa viikossa!
Meidän hunaja on pakattu läpinäkyviin purkkeihin. Se on välillä haitta, välillä hyöty. Purkin läpi näkyy kaikki viat. Toisaalta silloin voi myös vetää myynnistä pois esim. kerrostuneet hunajat. Purkin läpi näkyy myös valkoinen härmä (kts. kuvassa). Kuulostaa joltain ällötykseltä, eikö totta? Mutta ei se ole mikään kasvitauti eikä hometta. Hunaja ei ole pilalla vaan vain kuivaa. Kuiva hunaja ei ala käymään, joten oikeastaan härmä on laadukkaan hunajan merkki. Kauniimmin voisi kyllä puhua jääkukasta. Jääkukasta siis tiedät, että hunajasi on kuivaa ja tarkoittaa laatua.
Vastaa